Siirry sisältöön

Juhlatalon historiaa

Komediateatterin Juhlatalo, vanhalta nimeltään Tampellan juhlatalo, on saavuttanut jo historiallisen iän ja sen mukaisen arvon sekä kaupunkilaisten että kaupungin päättäjien mielissä. Lapintiellä, Tammerkosken ja kaupungin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä, sijaitseva linnamainen vanha rakennus on vielä tänäkin päivänä aktiivisessa käytössä ja suositussa asemassa kaupunkilaisten keskuudessa. Välillä purku-uhankin alla ollut rakennus on nykyisin kaikkien iloksi ja onneksi suojelukohde.

Suunnittelua

Vuonna 1885 Tampella-yhtiön silloinen johto päätti ryhtyä suunnittelemaan omaa rakennusta yhtiön ja sen henkilökunnan tarpeisiin. Ennen vuosisadan vaihdetta erilaiset kokoukset ja juhla-tilaisuudet olivat suosittua ja välttämätöntäkin ajanvietettä, ja julkiselle rakennukselle oli tarve ja tilaus. Pelkästään jo henkilökunnan oma lauluseura, torvisoittokunta ja raittiusseura tarvitsivat vakituisen tyyssijan ja katon päänsä päälle.

Talo valmistuu

Yhdeksän vuotta myöhemmin, kun varoja oli kertynyt riittävästi, voitiin aloittaa suunnittelu. Tehtävään valittiin vuonna 1894 arkkitehti George Schreck, joka oli aiemmin suunnitellut mm. Tampereen Raatihuoneen. Hän laati talon piirustukset, joiden mukaiset rakennustyöt aloitettiin 1896. Vuotta 1897 voidaan pitää talon varsinaisena valmistumisvuotena, tosin lopullinen rakennuskatselmus suoritettiin vasta 1898, jolloin rakennus virallisesti hyväksyttiin. Tällöin juhlatalo sai myös lopullisen, hyvin pitkälti tähän päivään saakka säilyneen ulkomuotonsa. Suojelukohteeksi pääsynsä ansiosta talon ulkonäön muuttaminen ei enää olisi mahdollistakaan.

Sisällä talossa seinien paikat ovatkin sitten vaihtaneet paikkaansa kulloistenkin tarpeiden mukaan. Juhlatalossa alusta asti toiminut ruokala siirtyi vuonna 1925 vastapäiseen uudistaloon ja tilalle saatiin siihen saakka vuokratiloissa sijainnut poliklinikka. Juhlasalissa aiemmin sijainnut pieni ja ahdas näyttämö purettiin 1930-luvulla sen tehdessä salista ahtaan ja pimeän. Myös salin lämmityksestä huolehtineet neljä uunia korvattiin samoihin aikoihin keskuslämmityksellä.

Kohtaus Komediateatterin esityksestä.

Harrastustoimintaa

Sotien jälkeen harrastustoiminta oli talon suojissa erityisen vireää. Siellä kokoontui jo kaksi soittokuntaa, toinen konepajan ja toinen pellavatehtaan puolelta, kaksi urheiluseuraa, Konepajan Tempaus ja Pellavatehtaan Riento, raittiusseura Aamurusko, sittemmin Tampereen Raittiusseura sekä lukuisia kerhoja ja puolueettomia seuroja.

Juhlia ja häähumua

Useiden harrastuspiiriensä lisäksi Tampellan juhlatalo oli aina 1990-luvulle saakka suosittu häidenviettopaikka. Jotkut näistä juhlista äityivät kuitenkin niin riehakkaiksi, että Tampella päätti luopua juhlatalonsa käyttämisestä häiden järjestämiseen. Nykyiset isännät arvostavat vanhaa perinnettä ja kulttuuria ja heti taloon tultuaan he elvyttivätkin rakkaudella Juhlatalon myös häidenviettopaikaksi.

Omistajanvaihdos

Tampellan vanha juhlatalo ehti viettää ainoastaan muutaman vuoden hiljaiseloa, kunnes Tampella-yhtiö päätti myydä aikansa palvelleen talovanhuksen. Kahden epäonnistuneen yrityksen jälkeen Komediateatteri asettui taloksi vuonna 1994. Esko Raipian ja Tapio Parkkisen vuonna 1991 perustama Komediateatteri tuli taloon aluksi vuokralle. Aiemmin Tampereen Keskustorilla vanhoissa Frenckellin sisäpihalla ja Tampereen yliopiston juhlasalin tiloissa toiminut teatteri siirtyi Tampellan alueelle ja vanhaan juhlataloon. Teatteri sai kauniista vanhasta juhlatalosta kaipaamansa oman teatteritalon. Juhlatalon omistus siirtyi Raipian Kiinteistöt Oy:lle vuonna 1998.

Komediateatterin sisäpiha illalla.

Ulkoilmanäyttämö

Alusta asti käytössä ollut ulkoilmanäyttämö koki täyden perusparannuksen, kun vanhat rakenteet sortuivat lumen painosta talvella 2000. Uudelleenrakennuksen yhteydessä näyttämö ja katsomo saivat kiinteän katteen päälleen ja seinät ympärilleen.

Juhlatalon Ravintolat rakennutti kesäksi 2009 uuden Paviljonki-ravintolan sisäpihalle kesäteatterin katsojien iloksi.

Opetustoiminta

Tampereen Komediateatterin oppilaskoulu perustettiin teatterin yhteyteen vuonna 1995 ja sen nimi muutettiin Suomen Teatteriopistoksi 2004. Oppilaskoulun tarkoituksena on tarjota teatteri-ilmaisun perusopetusta harrastajille sekä näyttelijäntyön opetusta ammattiin aikoville. Kerrallaan koululla on reilut 50 päiväopiskelijaa ja viikoittain noin 150 teatteria iltaryhmissä harrastavaa.

Nimenmuutos

Vuonna 1996 Tampella Oy Ab kielsi nimensä käytön kaikilta muilta paitsi itseltään. Tämä päätös koski myös juhlataloa, vaikka koko sen historia kiertyikin Tampellan vanhan tehtaan ja tampellalaisten ympärille. Tästä huolimatta vanha tuttu ja syvälle ihmisten mieliin juurtunut nimi sai väistyä; uudeksi nimeksi päätettiin ottaa Komediateatterin Juhlatalo. Nimi on osoittautunut hyväksi, osuvaksi ja varsin kuvaavaksi. Toki vieläkin kuulee puhuttavan talosta sen vanhalla nimellä, varsinkin vanhempien tamperelaisten suusta tai täsmennettäessä teatterin sijaintia.

Komediateatterin Päänäyttämön katsomo.

Sukupolvenvaihdos

Keväällä 1998 tapahtui teatterin sisällä johtajavaihdos, kun Tapio Parkkinen ja Esko Raipia luovuttivat Komediateatterin ohjakset Panu Raipialle. Teatterinjohtaja Panu Raipian johdolla teatteri onkin sinnikkäästi harpponut historiansa katsojaennätyksestä toiseen.

Uusi päänäyttämö

Juhlatalon alle kaivettiin tila 256-paikkaiselle katsomolle. Saneeraus toteutettiin yksityisin varoin ja pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Pertti Neva. Samalla myös liikuntaesteisten pääsy teatteriin helpottui uuden hissin ja pyörätuolinostimen myötä. Uusi näyttämö avattiin syksyllä 2006. Tätä ennen päänäyttämönä toimi juhlasali, johon pystytettiin nouseva katsomo aina tarpeen mukaan. Nykyään juhlasalissa voi järjestää jopa häitä samaan aikaan kun kellarikerroksen päänäyttämöllä on esitys. Esimerkiksi pikkujoulukaudella Juhlasali toimii Ravintolateatterina, jossa maan parhaat estraditaiteilijat viihdyttävät katsojiaan.